villitä
Finnish
verb
Definitions
- (transitive) To drive wild; to agitate, incite, stir up, foment.
Etymology
Suffix from Finnish villi (wild).
Origin
Finnish
villi
Gloss
wild
Concept
Semantic Field
Animals
Ontological Category
Property
Emoji
🐅 🐆 🐗 🐯 🐺 🦁
Timeline
Distribution of cognates by language
Geogrpahic distribution of cognates
Cognates and derived terms
- aasianvilliaasi Finnish
- kansanvillitsijä Finnish
- puolivilli Finnish
- villeys Finnish
- villi Finnish
- villi-ihminen Finnish
- villiaasi Finnish
- villiartisokka Finnish
- villieläin Finnish
- villihanhi Finnish
- villihevonen Finnish
- villihiivaolut Finnish
- villiintyä Finnish
- villikaali Finnish
- villikaniini Finnish
- villikarju Finnish
- villikaura Finnish
- villikissa Finnish
- villikko Finnish
- villilapsi Finnish
- villilintu Finnish
- villiminkki Finnish
- villiomena Finnish
- villipeto Finnish
- villipeura Finnish
- villiriisi Finnish
- villirucola Finnish
- villiruusu Finnish
- villisika Finnish
- villisilkki Finnish
- villisti Finnish
- villitsijä Finnish
- villitys Finnish
- villivarsa Finnish
- villivehnä Finnish
- villivihannes Finnish
- villiviini Finnish
- villivuohi Finnish
- villiys Finnish
- villiytyä Finnish
- villr Old Norse
- villi
- villeys
- villiys
- villikko
- villitys
- villisti
- villisika
- villipeto
- villiytyä
- villiaasi
- villieläin
- villipeura
- villitsijä
- villivuohi
- villilintu
- villikaali
- villiruusu
- villivarsa
- villikissa
- puolivilli
- villikarju
- villivehnä
- villikaura
- villiriisi
- villiintyä
- villihanhi
- villiviini
- villiomena
- villilapsi
- villirucola
- villisilkki
- villiminkki
- villikaniini
- villihevonen
- villivihannes
- villi-ihminen
- villihiivaolut
- villiartisokka
- aasianvilliaasi
- kansanvillitsijä