vajaavaltainen
Finnish
noun
Definitions
- (legal) An incompetent person.
Etymology
Compound from Finnish vajaa (inadequate, incomplete, short, lack, need) + Finnish -valtainen (dominated by, -powered).
Origin
Finnish
-valtainen
Gloss
dominated by, -powered
Timeline
Distribution of cognates by language
Geogrpahic distribution of cognates
Cognates and derived terms
- -valtainen Finnish
- havupuuvaltainen Finnish
- kilpirauhasen vajaatoiminta Finnish
- tasavajaa Finnish
- vain Finnish
- vajaa Finnish
- vajaahampainen Finnish
- vajaakanttinen Finnish
- vajaakuntoinen Finnish
- vajaakykyinen Finnish
- vajaakäyttöinen Finnish
- vajaalaatuinen Finnish
- vajaalukuinen Finnish
- vajaamiehinen Finnish
- vajaamielinen Finnish
- vajaamittainen Finnish
- vajaasointu Finnish
- vajaasärmäinen Finnish
- vajaatehoinen Finnish
- vajaatoiminta Finnish
- vajaatoimintainen Finnish
- vajaatuottoinen Finnish
- vajaatyökykyinen Finnish
- vajaatyöllisyys Finnish
- vajaaälyinen Finnish
- vajakki Finnish
- vajanainen Finnish
- vajanto Finnish
- vajaus Finnish
- vajauttaa Finnish
- vajava Finnish
- vajeta Finnish
- vajuuttaa Finnish
- *vajaga Proto-Finnic
- vain
- vajaa
- vajava
- vajeta
- vajaus
- vajanto
- vajakki
- tasavajaa
- vajuuttaa
- vajauttaa
- vajanainen
- -valtainen
- vajaasointu
- vajaaälyinen
- vajaamiehinen
- vajaatehoinen
- vajaalukuinen
- vajaatoiminta
- vajaakykyinen
- vajaamielinen
- vajaakuntoinen
- vajaalaatuinen
- vajaamittainen
- vajaakanttinen
- vajaahampainen
- vajaasärmäinen
- vajaatyöllisyys
- vajaakäyttöinen
- vajaatuottoinen
- havupuuvaltainen
- vajaatyökykyinen
- vajaatoimintainen
- kilpirauhasen vajaatoiminta