rikittää
Finnish
p
Definitions
- (transitive) to sulfur, sulfurate, sulphurate (to treat with sulfur)
Etymology
Suffix from Finnish rikki (sulfur, sulphur).
Origin
Finnish
rikki
Gloss
sulfur, sulphur
Concept
Semantic Field
The physical world
Ontological Category
Person/Thing
Kanji
硫
Emoji
Timeline
Distribution of cognates by language
Geogrpahic distribution of cognates
Cognates and derived terms
- rikinhaju Finnish
- rikinkatku Finnish
- rikinkeltainen Finnish
- rikinpoisto Finnish
- rikka Finnish
- rikki Finnish
- rikkiatomi Finnish
- rikkibakteeri Finnish
- rikkidioksidi Finnish
- rikkihapoke Finnish
- rikkihappo Finnish
- rikkiheksafluoridi Finnish
- rikkihiili Finnish
- rikkikiisu Finnish
- rikkimonoksidi Finnish
- rikkinäinen Finnish
- rikkioksidi Finnish
- rikkipitoinen Finnish
- rikkipäästö Finnish
- rikkirauta Finnish
- rikkirousku Finnish
- rikkisilta Finnish
- rikkitrioksidi Finnish
- rikkivety Finnish
- rikkiviisas Finnish
- rikkiyhdiste Finnish
- *rikki Proto-Finnic
- rikkâ Inari Sami
- rikka
- rikki
- rikinhaju
- rikkivety
- rikkisilta
- rikkiatomi
- rikkihappo
- rikkihiili
- rikkikiisu
- rikinkatku
- rikkirauta
- rikkirousku
- rikkihapoke
- rikkipäästö
- rikinpoisto
- rikkioksidi
- rikkiviisas
- rikkinäinen
- rikkiyhdiste
- rikkipitoinen
- rikkibakteeri
- rikkidioksidi
- rikinkeltainen
- rikkitrioksidi
- rikkimonoksidi
- rikkiheksafluoridi