poikki
Finnish
p
Definitions
- broken into two or more pieces
- off with verbs describing cutting into two or more pieces
- (colloquial) exhausted, beat, dead tired
Etymology
Inherited from Proto-Finnic *poikki.
Origin
Proto-Finnic
*poikki
Gloss
Timeline
Distribution of cognates by language
Geogrpahic distribution of cognates
Cognates and derived terms
- barokki Finnish
- barokkipoikkihuilu Finnish
- huilu Finnish
- juova Finnish
- kirves Finnish
- leikkaus Finnish
- nainti Finnish
- palkki Finnish
- poikittain Finnish
- poikittainen Finnish
- poikkijuovainen Finnish
- poikkikirves Finnish
- poikkileikkaus Finnish
- poikkinainen Finnish
- poikkinainti Finnish
- poikkipalkki Finnish
- poikkipuolin Finnish
- poikkipuolinen Finnish
- poikkipuu Finnish
- poikkipäin Finnish
- poikkiraitainen Finnish
- poikkitaiteellinen Finnish
- poikkitela Finnish
- poikkitelainen Finnish
- poikkitieteellinen Finnish
- poikkiviiva Finnish
- puolin Finnish
- puolinen Finnish
- puu Finnish
- päin Finnish
- raita Finnish
- taiteellinen Finnish
- tela Finnish
- tieteellinen Finnish
- viiva Finnish
- *poikki Proto-Finnic
- poikin Ingrian
- poiz Ingrian
- puu
- tela
- päin
- juova
- raita
- huilu
- viiva
- nainti
- puolin
- palkki
- kirves
- barokki
- leikkaus
- puolinen
- poikkipuu
- poikittain
- poikkitela
- poikkipäin
- poikkiviiva
- poikkipuolin
- taiteellinen
- poikkikirves
- poikkinainen
- poikittainen
- poikkinainti
- poikkipalkki
- tieteellinen
- poikkipuolinen
- poikkitelainen
- poikkileikkaus
- poikkijuovainen
- poikkiraitainen
- poikkitieteellinen
- poikkitaiteellinen
- barokkipoikkihuilu