kihlata
Finnish
verb
Definitions
- to betroth to promise to give in marriage
- to betroth to promise to take as a future spouse
Etymology
Suffix from Finnish kihlat.
Origin
Finnish
kihlat
Gloss
Timeline
Distribution of cognates by language
Geogrpahic distribution of cognates
Cognates and derived terms
- kihlajaiset Finnish
- kihlajaisjuhla Finnish
- kihlajaislahja Finnish
- kihlakumppani Finnish
- kihlakunnankäräjät Finnish
- kihlakunnanneuvos Finnish
- kihlakunnanoikeus Finnish
- kihlakunnansyyttäjä Finnish
- kihlakunnantuomari Finnish
- kihlakunnanvirasto Finnish
- kihlakunta Finnish
- kihlalahja Finnish
- kihlapari Finnish
- kihlasilkki Finnish
- kihlasormus Finnish
- kihlat Finnish
- kihlaus Finnish
- kihlausaika Finnish
- kihlausilmoitus Finnish
- kihlautua Finnish
- kihlautuminen Finnish
- kumppani Finnish
- kunta Finnish
- salakihlaus Finnish
- *gīslaz Proto-Germanic
- kunta
- kihlat
- kihlaus
- kumppani
- kihlapari
- kihlautua
- kihlalahja
- kihlakunta
- kihlausaika
- kihlajaiset
- salakihlaus
- kihlasormus
- kihlasilkki
- kihlakumppani
- kihlautuminen
- kihlajaisjuhla
- kihlajaislahja
- kihlausilmoitus
- kihlakunnanneuvos
- kihlakunnanoikeus
- kihlakunnantuomari
- kihlakunnanvirasto
- kihlakunnankäräjät
- kihlakunnansyyttäjä